Suomalaiset harrastavat muutakin kuin pelkkää viinanjuontia. Suomalaiset harrastavat muun muassa kotoilua, liikuntaa, ruoanlaittoa, kulttuuria ja musiikkia.
Koronakevät innosti kotoilemaan
Koronakevät supisti suomalaisten vapaa-ajanviettomahdollisuudet olemattomiin. Kotoilu alkoi kiinnostaa yhä useampaa, mikä näkyi muun muassa verkkokauppaostoksissa. Kotoilu tarkoittaa sisustamista, remontoimista ja muun muassa puutarhanhoitoa. Kotoilulla voidaan viitata myös ruoanlaittoon, siivoamiseen, rauhalliseen aterioimiseen ja sohvalla lueskeluun. Periaatteessa myös television töllöttäminen on kotoilua, tarkoittaahan kotoilu kotona olemista (ja siitä nauttimista).
Suomalaisten suosituin liikuntaharrastus on kävelylenkkeily
Suomalaiset harrastavat eniten kävelylenkkeilyä. Tästä pitää huolen myös Suomen noin 700 000 koiraa. Varsinkin naiset harrastavat kävelemistä. Kävelylenkillä voi vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa, tai kävellessä voi kuunnella mielenkiintoista äänikirjaa. Käveleminen onnistuu koska tahansa, säästä ja kellonajasta riippumatta. Kävelyharrastus ei vaadi minkäänlaisia varusteita, sillä lenkin voi tehdä jopa sandaaleilla tai vaikka avojaloin.
Muita liikuntaharrastuksia ovat kotijumppa, pyöräileminen ja kuntosaliharjoittelu. Myös juokseminen ja uiminen ovat hyvin suosittuja harrastuksia. Sauvakävely, ohjattu ryhmäliikunta ja hiihtokin viehättävät suomalaisia.
Vasta noin joka kahdeskymmenes harrastaa jalkapalloa tai sählyä. Vain muutama prosentti harrastaa sulkapalloa, tennistä, lentopalloa, koripalloa tai jääkiekkoa.
Ruoanlaitto tarjoaa makuelämyksiä
Ruoanlaitto on joillekin pakkopullaa, kun taas toisille se on rakas harrastus. Reseptejä voi kerätä netistä, ruokalehdistä, reseptikirjoista tai vaikka ruokakursseilta. Reseptien avulla saa makuelämyksiä ympäri maailmaa – miltä kuulostaisi itäafrikkalainen maissipuuro, kiinalainen wok tai vaikkapa itse tehty sushi? Ruoanlaittoa ja leipomista voi harrastaa, vaikka olisi karanteenissa, sillä monet ruokakaupat tarjoavat nykyään kotiinkuljetuspalvelua.
Kulttuurin harrastaminen onnistuu kotoa käsinkin
Kulttuurin harrastaminen voi tarkoittaa teatterissa tai elokuvissa käymistä, taidemuseossa vierailemista, kirjan lukemista tai vaikka runonlausuntaa. Voit tuottaa taidetta myös itse. Kansalaisopistoissa opetetaan niin hiilipiirustusta kuin keramiikkatöiden tekemistä. Museoihin voi nykyään tehdä videovierailuja. Uudet elokuvat ilmestyvät nopealla tahdilla netin suoratoistopalveluihin, ja myös teatteriesityksiä striimataan. Kulttuuria voi harrastaa siis myös kotoa käsin.
Musiikki tuo iloa elämään
Musiikin harrastaminenkin on kulttuuriharrastus, mutta käsitellään sitä tässä erikseen. Musiikkia voi harrastaa laulamalla kirkkokuorossa tai opiskelemalla huilun soittoa musiikkiopistossa. Musiikkiharrastuksiksi lasketaan myös autotallibändissä soittaminen tai vaikka nuotin ääressä rummuttaminen. Musiikkia voi harrastaa myös vierailemalla oopperassa tai kansanmusiikkitapahtumassa.
Pelaaminen mahdollista yksin ja porukassa
Lautapelien pelaaminen on hyvä esimerkki porukassa pelaamisesta. Jos kavereita ei satu olemaan lähistöllä, tarjoavat nettikasinot ja lukuisat tietokonepelit viihdykettä. Suomalaiset ovat pelikansaa: todella moni harrastaa rahapelejä. Esimerkiksi onlinekasino Chanz palvelee jännityksennälkäisiä suomalaisia. Ikea-harrastaja voi pelata vapaa-aikanaan vaikkapa peliä, missä kootaan Ikean huonekaluja ilman ohjeita.
Suomalaislapset harrastavat muun muassa keppihevostelua
Suomalaislapset ja -nuoret harrastavat paljon perinteisiä liikuntalajeja, kuten pyöräilemistä, ulkoilua ja lenkkeilyä. Viime aikoina suomalaislapsia ovat liikuttaneet myös muut lajit, kuten keppihevostelu, keilaaminen, parkour, trampoliinilla hyppiminen, sirkus ja kalastus. Tanssiminen ja ratsastaminen ovat etenkin tyttöjen suosimia liikuntalajeja.
Monien lasten urheiluharrastus liittyy jalkapallon pelaamiseen, jääkiekkoon, uimiseen tai telinevoimisteluun. Tavoitteelliseen harrastamiseen voi kulua jopa kymmeniä tunteja viikossa. Treenejä saattaa olla lähes joka päivä.
Monet suomalaislapset ja -nuoret harrastavat myös lukemista, piirtämistä, partiota, television katselemista, tietokone- ja konsolipelien pelaamista, video- ja valokuvausta, käsitöiden tekemistä, kirjoittamista, lintujen bongaamista ja musisointia.
Myös vapaaehtois- ja järjestötyö tuovat sisältöä monien suomalaisnuorten (sekä aikuisten) elämään.
Harrastamisella on suojaavia vaikutuksia
Olipa harrastus koiran kouluttaminen, metsästäminen, uiminen tai vaikka jalkapallon pelaaminen, on sillä monia suojaavia vaikutuksia. Etenkin liikuntaharrastuksilla on positiivisia vaikutuksia kaikenikäisten elämään. Ryhmälajit (mutta myös yksilölajit, joita harrastetaan samassa paikassa muiden ihmisten kanssa; sekin tuo tunteen yhteisöön kuulumisesta) lisäävät sosiaalisten suhteiden määrää suojaten yksinäisyydeltä. Kaikki liikuntaa sisältävät lajit edistävät yleistä terveydentilaa vähentäen sydän- ja verisuonisairauksia.
Myös tietokonepelien pelaamisella, sukan kutomisella ja pullan leipomisella on positiivisia vaikutuksia. Se, että ihmisellä on mielekästä tekemistä vapaa-aikanaan, on palauttavaa. Ihminen tarvitsee jotain töiden vastapainoksi, sillä muuten vaarana on uupuminen.
Harrastukset tarjoavat aivoille kivoja virikkeitä. Sukkaa kutoessa pitää muistella silmukoiden määrää, pullaa letittäessä taas keskittyä oikeanlaisiin suorituksiin. Rikoselokuvaa katsoessa ihminen tulee pohtineeksi motiiveja ja päätelleeksi mahdollisia syyllisiä. Aivot tarvitsevat vaihtelua ja ne rakastavat haasteita – ei siis ole liioiteltua sanoa, että harrastukset pitävät mielen virkeänä.
